Työntekijöiden kokemuksia perheiden tukemisesta

Äiti ei pysy kärryillä -projektissa selvitettiin neuvolatyöntekijöiden ja lastensuojelun perhetyöntekijöiden kokemuksia työskentelystä perheiden kanssa.

Äiti ei pysy kärryillä -projektissa tehtiin vuoden 2012 aikana kaksi kartoitusta, joista toinen käsitteli neuvolatyöntekijöiden ja toinen lastensuojelun perhetyöntekijöiden kokemuksia perheistä, joissa vanhemmalla tai vanhemmilla on kehitysvamma tai laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Tämä on tiivistelmä näiden kahden ryhmähaastatteluilla tehdyn kartoituksen tuloksista.

Neuvolatyöntekijöiden kartoitus tehtiin opinnäytteenä Lahden Ammattikorkeakouluun ja perhetyöntekijöiden kartoitus projektin käyttöä varten. Kummassakin kartoituksessa selvitettiin kokemuksia perheiden kanssa toimimisesta ja koottiin tietoa työntekijöiden valmiuksista kohdata, tunnistaa ja tukea näitä perheitä. Lastensuojelun perhetyöntekijöiden haastattelussa hankittiin tietoa myös yhteistyöverkostoista perheiden ympärillä.

 

Perheiden tunnistaminen

Perheiden tunnistaminen on hankalaa, varsinkin neuvolassa työskenteleville. He aloittavat kaikkien perheiden kanssa toimimisen alkutekijöistä, usein ilman ennakkotietoja. Lastensuojelun perhetyössä on usein käytettävissä jonkinlaista ennakkotietoa perheestä ja vanhemmista, mikä saattaa helpottaa työntekijän toimimista perheessä. Toisaalta joku koki ennakkotiedot leimaaviksi, ja halusi ottaa ihmisen vastaan ilman ennakko-oletuksia.

Tunnistamista helpottaa työntekijöiden mukaan:

  • kotikäyntien mahdollisuus
  • intuitioon luottaminen ja työkokemus.

Tunnistamista vaikeuttaa työtekijöiden mukaan:

  • kun perheet eivät kerro taustoistaan tai hankaluuksistaan
  • laaja-alaisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen on vieläkin hankalampaa.
  • Tunnistamisessa voi auttaa Lomake avuksi vanhemman toimintakyvyn ja tuen tarpeen selvitykseen. Lomake on suomennettu ruotsalaisen SUF-kunskapcentrumin lomakkeesta.

Perheiden tukeminen

Perheet tarvitsevat usein pitkäkestoista tukea, toisaalta osa perheistä pärjää ilman erityistä tukea tai tuen tarve on ajoittaista. Eniten perheet tarvitset arjenhallintaan liittyvää tukea. Tukea tarvitaan esimerkiksi lasten päivähoitoon liittyvissä kysymyksissä, arjen aikataulutuksessa ja lomakkeiden täyttämisessä.

Perheiden tukemista helpottavat:

  • myönteinen lähestymistapa ja kehuminen
  • luottamus
  • ”luomuverkostot”
  • kotona tehtävä tukeminen ja opastaminen
  • tukihenkilöt.

Perheiden tukemista vaikeuttavat:

  • perheet eivät välttämättä halua ottaa vastaan tukea
  • perheet eivät luota viranomaisiin, ja he saattavat pelätä lasten menettämistä, tai heillä on huonoja kokemuksia työntekijöistä
  • työntekijöiden vaihtuvuus
  • selkokielisen materiaalin puuttuminen
  • perheet saattavat puhua yhtä ja tehdä toista.

Yhteistyöverkostot

Yhteistyöverkostoilla tarkoitetaan niitä työntekijöitä, jotka perheen ympärillä ovat. Verkostojen kokoonpanot voivat olla erilaisia eri kunnissa, koska niiden palvelurakenteet vaihtelevat.

Kummassakin vastausryhmässä tuli esille päivähoidon tärkeä rooli. Päivähoito on tärkeää perheen lapsille, ja toisaalta se olisi tärkeä yhteistyökumppani verkostossa. Erityisen tärkeäksi yhteistyöverkostot nähdään perheiden ja lasten nivelvaiheissa.

Yhteistyöverkostojen hyödyt:

  • sama tieto perheen tilanteesta kaikille tahoille
  • työnjaon sopiminen perheiden tukemisessa.

Yhteistyöverkostojen työtä hankaloittaa:

  • kenelläkään ei ole vastuuta yhteistyöverkoston kokoamisesta tai koolle kutsumisesta.